Pärast pikemat pausi pakume kuulajale vana või tegelikult siiski uut lugu mis on tõlgitud soome keelde, uuesti aranzeeritud ja Petri Virtaneni poolt lauldud. See on vähem-elektrooniline “Jäätisekohviku ees” , soome keelese pealkirjaga JÄÄTELÖBAARIMME EDESSÄ. Loo puhul ei ole tegemit küll 100% “tõupuhta” Sõpruse Puiesteega, kuid see on valminud ka meie aktiivsel osavõtul. Idee otsene eestvedaja nagu ka teksti tõlkija on sõber Mikko Haapanen ja koosluse nimi võiks olla “Ystävyyden Puistotie”.
Arvan, et pean ära märkima sellegi, et mõte ise on juba vana ega ole kuidagi seotud Allani lahkumisega.
Lugu ise on kuulamiseks siin ja loomulikult võib seda ka levitada
http://mait.puiestee.ee/uploads/jaatelo2.mp3“Ystävyyden Puistoties” on siis hetkel koosseisus:
Petri Virtanen – laul
Mikko Haapanen – ansambli kuntstiline juht, produtsent, löökriistad
Alar Aigro – bass, rütmikitarr, heli
Margus Tammela - süntesaator
Mait Vaik – kitarr, efektid, heli
Plaanis on veel mõned SP paremad palad soome keeles sisse laulda ja ei tahaks üritust ühe loo projektiks jätta. See sõltub eelkõige muidugi Mikkost ja Petrist.
Ka ei oska ma tegelikult öelda kas Aigro peab ennast bändis olevaks sest tuli ta meile oma mänguoskusega stuudios lihtsalt vastu, et asi kiiremini edeneks.
JÄÄTELÖBAARIMME EDESSÄ
Muusika: Mait Vaik
Tekst: Mait Vaik/Andres Rooväli
Tõlge: Mikko Haapanen
mäntyjen alla jäätelöbaarimme edessä mä odotin sua
pieni poikanen vain, mutta kirkas mieli
sun puolesta oisin mä voinut jopa kuolla
jäätelöbaarimme edessä jota enää ei ole ja johon ei tulla
sen halusin kertoa sulle mutta tarjosin jätskin
kesämekossa saavuit etkä tiennyt edes miksi?
ja pulut puistossa lenteli, me kait olimme hiljaa
sitten suutelit mua ja annoit jäätelön sulaa
puistoa ei enää ole mutta vielä tuntuu sen henki
betonitaloja harmaita ja baarin paikalla pankki
siellä missä suutelit mua on aids-tukikeskus
sä vain nauroit kun kerroin sinuun rakastuneeni
rakkauden edestä kuollaan kait kerran
mutta elämääni ei ole tahtonut kukaan
et tervehdi enää
kaikkea hyvää
tallot sä vaan
osaat unohtaa
mutta jokin vielä
mun sydämessä
myllynä jauhaa
tuhatta naulaa
tuo katkera kivi
ja minunko käsi?
nyt kaupan edessä
polvillaan vedessä
hiuksissa sade
vai minunko veri?
kysyisit joltain
ehdota jotain
soita johonkin
auta mut eteenpäin
viimeiset sekunnit
haluaisin niin
päästää jo irti
menisit pois!
mäntyjen alla jäätelöbaarimme edessä mä odotin sua
pieni poikanen vain, mutta kirkas mieli
sun puolesta oisin mä voinut jopa kuolla
jäätelöbaarimme edessä jota enää ei ole ja johon ei tulla
tuntemukset
murtumisen rajalla
voivat tappaa
ILUSAT SUVE!
ps. Sorry, vahetasin täna (26 juulil) soomekeelse teksti. Ei tea kust see esialgne versioon mulle näppu hakkas. Päike teeb uimaseks
